Happamuuden vaikutus elimistöön

Luusto

Pitkään jatkuessaan elimistön happamuudella on haitallinen vaikutus luustoon, sillä elimistö käyttää tällöin luuston mineraaleja happojen neutralointiin. Tämä vaikuttaa luustoa haurastuttavasti. Happaman ruokavalion yhteys luuston haurastumiseen on todettu monissa tutkimuksissa. Lisäämällä emästen määrää ruokavaliossa edistetään luuston hyvinvointia.

Liikunta

pH-balance toimii hyvänä palauttajana liikunnan jälkeen. Se tukee happojen poistumista lihaksista ja vähentää siten lihasten kipeytymistä.

Oikea happo-emästasapaino on tärkeä liikkujan lihasten hyvinvoinnille. Poistaessaan happoja munuaiset käsittelevät niitä ammoniakkipuskurin avulla. Soluaineenvaihdunta tuottaa ammoniakkia glutamiinista. Munuaisten glutamiinivarastojen ehtyessä elimistö ryhtyy hyödyntämään lihaskudosta. Siksi elimistön happamuus vaikuttaa heikentävästi lihaksiin.

Proteiinipitoisen ruokavalion tiedetään tukevan lihasten hyvinvointia, mutta se myös tuottaa kehoon happoja. Siksi runsaasti proteiinia sisältävää ruokaa nauttivien tai proteiinilisiä käyttävien, on hyvä huolehtia riittävästä emäksisten kivennäisaineiden saannista, voidakseen tukea lihastensa hyvinvointia parhaiten.

Aerobinen liikunta – mm. kävely, pyöräily, uinti, tanssi, pilates - yms. liikunta, jonka aikana hikoilet ja hengästyt, mutta pystyt puhumaan, auttaa sinua poistamaan happoja kehostasi. Poistat haihtuvia happoja kiihtyneen hengityksen mukana, myös hikoilun mukana poistuu happamia kuona-aineita, lisäksi liikunta tehostaa lymfajärjestelmän toimintaa, mikä sekin tukee happojen poistumista.

Raskaan anaerobisen liikunnan aikana kehossa muodostuu enemmän happoja, kuin niitä poistuu.

Painonhallinta

Lukuisat käyttäjäpalautteet osoittavat kehon happamuuden vähentämisen voivan olla merkittävä apu painonhallinnassa. Tarkkaa mekanismia siihen, miksi paino lähtee laskuun emäslisän käytöllä, ei ole voitu vielä osoittaa tieteellisissä tutkimuksissa. Tulevaisuudessa tähän tullaan varmasti saamaan lisätietoa. Happamuuden vähentäminen tukee kehon normaalia aineenvaihduntaa ja auttaa sitä toimimaan toivotulla ja tehokkaalla tavalla. Arvioita on esitetty myös siitä, että keho käyttäisi rasvaa suojana kudosten happamuutta vastaan, mutta tämän teorian vahvistamiseksi ei ole toistaiseksi saatu tieteellistä näyttöä.

Selluliitti

Noin 80 % naisista kärsii selluliitista eli ns. appelsiini-ihosta. Kudosten happamuus on noussut yhdeksi mahdolliseksi syyksi keskusteltaessa selluliitista. Pääasiallinen syy selluliittiin liittyy naisten sidekudoksen rakenteeseen. Kun kudoksen rasvasolut turpoavat, ne puristavat verisuonia ja puristusvoima saa verisuonet vetämään ihoa alaspäin. Iho menee kuopalle, selluliitti alkaa näkyä ulospäin. Rasvasolujen turpoaminen häiritsee kudoksen lymfanesteiden virtausta sekä verenkiertoa. Kudokseen kertyy kuona-aineita ja niiden aineenvaihdunta huononee. Happamuuden vähentäminen tukee kudoksen toimintaa, sen verenkiertoa ja auttaa kuona-aineita poistumaan kudoksesta. Happamuus taas aiheuttaa ja lisää selluliitin muodostusta vähentämällä kudoksen elastisuutta ja huonontamalla sen aineenvaihduntaa sekä verenkiertoa. Selluliitin onkin sanottu olevan yksi selkeä näkyvä merkki kehon happamuudesta.